Helmikuun toisena päivänä vuonna 1922, seitsemältä aamulla, Gare de Lyonin asemalaiturilla Pariisissa Sylvia Beach, Shakespeare & Company -kirjakaupan omistaja ja uuden uutukainen kustantaja, odotti Dijonin pikajunaa. Junan konduktööri ojensi hänelle kaksi ensimmäistä nidettä James Joycen Ulysses-teoksesta (suom. Odysseus 1964 ja Ulysses 2012), jotka oli lähettänyt Maurice Darantiere, ranskankielinen kirjanpainaja. Beach ajoi taksilla toimittamaan ensimmäisen niteen kirjailijan osoitteeseen. Toisen hän vei kirjakauppansa, nyttemmin kustantamon, näyteikkunaan. Tämä oli virhe, sillä ihmisiä virtasi koko päivän kirjaa ostamaan, mutta muita kappaleita ei ollut myydä. Kaksi kappaletta kiirehdittiin valmiiksi, sillä kirja haluttiin julkaista kirjailijan, James Joycen, 40-vuotissyntymäpäivänä. Loput 998 nidettä toimitettiin ennakkotilaajille myöhemmin.
Teoksen ensimmäinen 1000 kappaleeseen rajoitettu painos myytiin nopeasti loppuun, ja näistä ensipainoksista maksetaan nykyään huomattavia summia. Ulysses on yksi 1900-luvun suurista klassikoista ja tärkeä erityisesti englanninkielisessä maailmassa, mutta se on käännetty useimmille suurille kielille, mikä haastaa lausahduksen ”kuinka monta kertaa et ole lukenut James Joycen Ulyssesta?”
Mistä Ulysses kertoo?
Romaanin tapahtumat sijoittuvat yhteen päivään Dublinissa, 16. kesäkuuta 1904, jota nykyään juhlitaan nimellä Bloomsday. Romaanissa seurataan mainosmyyjä Leopold Bloomia, hänen vaimoaan Mollya, sekä Stephen Dedalusta, Joycen omakuvaa nuoruuden vuosilta. Shakespeare & Companyn painoksesta jätettiin pois Homeroksen Odysseiaan viittaavat lukujen otsikot, jotka olivat vielä esiintyneet niissä alkuperäisessä julkaisumuodossaan Little Reviewissä ja muissa kirjallisuuslehdissä. Lukuihin viitataan kuitenkin edelleen usein näillä otsikoilla, ja ne auttavat ymmärtämään Joycen romaanin rakennetta, joten alla kirjan lukuja 1-18 kutsutaan niiden vakiintuneilla homeerisilla nimillä.
Ulysseksen (Odysseuksen) rakenne
I Telemakhia
1 Telemakhos
Kello kahdeksan aamulla 16.6.1904, James Joycen Ulysseksen Dublinissa, herra Bloom valmistaa keittiössään Eccles Street seitsemässä munuaisia aamiaiseksi. Samaan aikaan toisaalla, romaanin toinen päähenkilö Stephen Dedalus, James Joycen omakuva nuoruuden vuosilta, herää ystäviensä Buck Mulliganin ja englantilaisen Hainesin kanssa Martello-tornista, jota he vuokraavat. Homeroksen Odysseian alussa Odysseuksen poika Telemakhos tuskailee isänsä Odysseuksen talossa, josta isäntä on ollut vuosia harharetkillä, ja jonka ovat vallanneet hänen äitinsä Penelopen röyhkeät kosijat. Kosijat himoitsevat Telemakhoksen äitiä, taloa ja maita. Joycen Ulysseksessa Telemakhos on nuori ylioppilas ja runoilija Stephen Dedalus, talo on hänen maansa Irlanti, ja röyhkeät kosijat, jotka taloa ryöväävät, ovat englantilaiset, englantilainen kulttuuri, englannin kieli ja katolinen kirkko. Jumalatar Pallas Athenen roolin, joka saapuu auttamaan Telemakhosta, ottaa vanha maidontuoja, joka edustaa Stephen Dedalukselle äiti-Irlantia.
2 Nestor
Joycen Ulysseksen toisessa luvussa ’Nestor’, Stephen Dedalus on päivätyössään historianopettajana Dalkeyn poikakoulussa. Homeroksen Odysseiassa Nestor on Pyloksen kuningas, joka tunnettiin puhe- ja ratsastustaidon mestarina. Nestor kertoo Telemakhokselle kaiken minkä tietää tämän isän Odysseuksen paluumatkasta Troijan sodasta. Joyce ei sijoita Homeroksen henkilöitä ja tarinaa uuteen aikaan ja paikkaan, vaan johtaa Odysseiasta aiheita ja teemoja, ja luo niistä oman teoksensa. Stuart Gilbertin kanssa tekemässään kaaviossa Joyce avasi löytämiään yhtäläisyyksiä Odysseian ja Ulysseksen välillä: taiteenala, väri, symboli. ’Nestor’ –luvussa taide tai tiede on historia, väri ruskea ja symboli hevonen. Usein vastaavuudet teosten välillä ovat parodisia. Erityisesti hevosissa kiinnostaa Joycen Nestoria, koulun rehtori herra Deaseya, suu ja sorkkatautiepidemia ja sen estäminen.
3 Proteus
Kaiken näkyvän väistämätön modaalisuus: Sandymountin ranta Sandycovessa, Dublinin lähistöllä on jatkuvassa muutoksessa. Nousuveden aikaan meri nuolee kivisiä rantoja, laskuveden aikaan rantahiekkaa ja vihreää liejua on loppumattomiin. ’Proteus’ –jakson teksti on Stephen Dedaluksen vaikeaselkoista ja sivistyneitä viittauksia vilisevää ajatuksenvirtaa, mutta virtaa kehystää koko ajan konkreettinen meri. Homeroksen Odysseiassa Proteus on ikivanha meren jumala, joka pystyy muuttamaan muotoaan miksi tahansa, mukaan lukien meren kuohaksi. Vesi virtaa Stephenistä kyynelinä ja virtsana, mutta jaksossa Joyce muuttaa myös tekstinsä mereksi: ”siisuu, hrss, rssiis-is uus”, kuten Saarikoski suomentaa. Lopulta voimme testata, kuten Stephen jaksossa, onko todellisuus muuttumatonta vai muuttuvaista kokijan mukaan. Hän sulkee silmänsä. Ja avaa. ”Onko kaikki kadonnut viime näkemän jälkeen? Katso nyt. Siinä koko ajan ilman sinua.”
II Odysseia
4 Kalypso
James Joycen Ulysseksen neljännessä luvussa, Kalypso-episodissa, kello on jälleen kahdeksan ja Leopold Bloom tekee aamutoimiaan kotonaan Eccles Streetillä Dublinissa 16.6.1904. Episodin alussa hän syö, lopussa ulostaa. Tämän arkisen, ruumiillisen episodin alla kuultaa Homeroksen Odysseian viides laulu, jossa sankari Odysseus on Kalypso-jumalattaren vankina. Ulysseksen Kalypso on Leopoldin vaimo Molly Bloom, joka odottaa yläkerrassa aamiaistaan – teetä ja leipää – jonka aviomies tarjoilee sänkyyn. Hra Bloom, puolestaan ”söi halukkaasti nelijalkaisten ja lintujen sisäelimiä … Kaikkein eniten hän piti grillatuista lampaanmunuaisista jotka jättivät vienosti tuoksahtavan virtsanmaun hänen kitalakeensa”.
5 Lootuksensyöjät
’Odysseiassa’ sankari Odysseus kertoo harharetkestään Kikonien, ”lootuksensyöjien” maahan. Joka ”lootosmarjoja” on maistanut, ei välitä muusta – kodista, kunniasta – vaan ”lootosmarjoja poimimahan halu häll’ oli jäädä”. James Joycen, pappisurasta luopuneen kirjailijan, ’Ulysseksessa’ tätä ooppiumia Dublinin kansalle on uskonto, kirkko, katolinen kirkkolatina ja eukaristia, ehtoollinen. Lisäksi unohduksen suovaa yrttiä löytyy Joycen episodissa apteekkari Swenyn rohdoskaupasta, sekä pikkutuhmasta kirjeenvaihdosta Martha Cliffordin kanssa, jossa Leopold Bloom omaksuu itse kukan roolin salanimellä Henry Flower.
6 Hades
Kello on yksitoista ja herra Bloom kulkee ruumissaattueessa läpi Dublinin katujen, päätyen Glasnevinin hautausmaalle Paddy Dignamin hautajaisiin. Paddy Dignamin homeerinen vastine on Elpeanor, Odysseuksen merimies, jota ei kuvata rohkeaksi eikä vakaaksi mieleltään. Hän joi liikaa noita Kirken talossa, kiipesi katolle, putosi sieltä juovuksissaan, katkoi niskansa, ja löytyy siksi Hadeksesta, tuonpuoleisesta. Jakson tekniikka on Gilbertin kaavion mukaan ’incubismi’, Incubus-nimisten keskiaikaisten demonien mukaan, jotka laskeutuivat nukkuvien naisten lanteille aiheuttaen painajaisia, raskauden tai jopa kuoleman. Joycella kyseeseen tulevat yleisesti painajaiset ja aaveet. Matkalla hautajaisiin, ja hautausmaalla, Bloomin mielessä kummittelevat hänen vauvana kuollut poikansa Rudy, sekä hänen itsemurhan tehnyt isänsä Rudolph Bloom (syntyään Rudolf Virág Unkarin Szombathelysta).
7 Aiolos
Kun Odysseus ensi kerran pyysi Aiolukselta, kelluvan saaren kuninkaalta, tuulten hallitsijalta apua, tämä antoi hänelle pussin, joka sisälsi kaikki maailman tuulet. Länsituulen oli määrä puhaltaa Odysseus miehistöineen turvallisesti kotiin. Jo näköetäisyydellä koti-Ithacasta, Odysseus pyörtyi uupumuksesta, ja hänen miehistönsä, joka arveli hänen piilottelevan arvokasta aarretta, avasi pussin. Tuulet karkasivat, ja kantoivat Odysseuksen takaisin Aioloksen saarelle. Tällä kertaa kuningas karkotti Odysseuksen luotaan ilman lahjoja. Maailman tuulista Joyce sai keuhkot ja tyhjän ilman puhaltelun, retoriikan ja sanomalehtipainon. Ulysseksen seitsemäs luku, Aiolos, tapahtuu sanomalehden toimituksessa, jossa herra Bloom vierailee työssään ilmoitushankkijana. Joyce pyrkii tekniikkansa, retoriikan, ja yleisen ensyklopedisen, tietosanakirjamaisen pyrkimyksensä mukaisesti, käyttämään jaksossa kaikkia mahdollisia retorisia kuvioita metonymiasta synekdokeehen.
8 Laistrygonit
”Voiko sen syödä?” tuntuu olevan jatkuva, keskeinen kysymys ’Ulysseksen’ Laistrygonit-jaksossa. Lounasaikaan muut ajatukset eivät pysy herra Bloomin mielessä, kun hän etsii siedettävää lounaspaikkaa ja maittavaa ruokaa. Homeroksen Laistrygonit olivat jättiläisiä ja ihmissyöjiä, jotka yrittivät syödä Odysseuksen miehistöineen, mutta herra Bloom tyytyy lopulta gorgonzolaleipään ja lasilliseen burgundia. Davy Byrne’s Pub osoitteessa 21 Duke Steet on nykyisen Dublinin Bloomsdayn keskuksia, jonne edvardilaisittain pukeutuneet juhlijat kokoontuvat syömään ja juomaan ”Traditional gorgonzola sandwichin” ja lasin burgundia. Peristalttiseen, hitaasti edestakaisin etenevään, kertomatekniikkaan liittyen jaksossa on lausahdus, joka tekisi mieli nähdä lukuohjeena koko romaanille: ”Coming events cast their shadows before”. Lehto suomentaa ”Tulevat tapahtumat langettavat varjon edelleen”. Vielä tarkemmin, tulevien tapahtumisen varjot näkyvät ennen niitä. Se on Laistrygonien ja Ulysseksen lukijan hyvä pitää mielessä.
9 Skylla ja Kharybdis
Joycen ’Ulysseksen’ yhdeksäs luku Skylla ja Kharybdis tapahtuu kansalliskirjastossa Kildare-kadulla. Homeroksen eepoksessa Odysseuksella oli näillä kohdin tehtävänään valinta: Hän saattoi kulkea joko loukkureiden, tai Skyllan ja Kharybdiksen ohi. Hän valitsee vähemmän vaarallisena reitin rantakallion luolassa asuvan kuusipäisen hirviön, Skyllan, ja pyörteen, joka ”veet kurimoonsa mahtava nielee”, Kharybdiksen, välistä. Miten tämä liittyy Ulysseksen lukuun, jossa lähinnä esitellään Stephen Dedaluksen teoriaa Shakespearesta, ja hänen omaa yleistä estetiikkaansa? Tässä ylpeiden nuorten intellektuellien keskustelussa on vaarana karahtaa toisaalta dogmatiikan karille, tai imeytyä mystiikan pyörteisiin. Ulysses, vaarat välttävä matkamies, ei välttämättä ole puhuja Stephen, vaan puheenaiheena olevat Shakespeare, Sokrates, tai jopa Jeesus.
10 Loukkurit
Loukkurit on reitti, jota Homeroksen Odysseus ei valitse, Loukkurit on siis myös sijainti, jolla Homeroksen Odysseiassa nimenomaan ei käydä. Odysseus on kuitenkin kuullut Valtiatar Kirkeltä, että Loukkurit eli ”Liikkuvat Kalliot” ovat jyrkät kalliot, joita vasten mahtavat aallot lyövät niin, ettei yksikään laiva eivätkä edes taivaan linnut selviä läpi. Joycen Ulysseksen jakso koostuu 18 osasta, jotka sisältävät lyhyitä välihuomautuksia toisista jaksoista. Jaksossa 18 eri Dublinilaista – mm. yksijalkainen merimies, Blazes Boylan, Stephen Dedalus ja Leopold Bloom – kävelee eri suuntiin kaupungin kaduilla, luoden mielikuvan verenkierrosta tai labyrintista. Tässä jaksossa kaupungin asukkaat, kirjan henkilöt, muuttuvat sattumanvaraisiksi, ja heidän tarinansa mielivaltaiseksi, ja päähenkilöksi nousee itse urbaani kaupunki ja sen kadut.
11 Seireenit
Kello neljältä herra Bloom on valmis jälleen syömään. Hän seuraa Blazes Boylania, jota hyvällä syyllä epäilee vaimonsa rakastajaksi, hotelli Ormondin ruokasaliin sillä verukkeella, että kutsuu Richie Gouldingin maksalle, pekonille ja siiderille. Viereisessä hotellin konserttisalissa käynnistyy ad hoc konsertti, jossa esiintyvät ainakin Si Dedalus (tenori) ja ”Big” Ben Dollard (basso). Episodin homeerinen vastine on tietysti Odysseian jakso, jossa Odysseus miehistöineen välttää Seireenien laulun lumouksen tukkimalla miehistönsä korvat vahalla, ja sidotuttamalla itsensä laivan mastoon. Joycen episodi pyrkii olemaan kokonaisuudessaan fuga per canonem, säännönmukainen fuuga, ja Joyce yritti siinä matkia kirjallisuuden keinoin kaikki musiikin muotokeinoja trillistä tremoloon ja staccatoon. Joycen lähestymistapa oli varhaisen monimediallinen: hän tuntuu kaikin keinoin pyrkivän painetun tekstin keinoin saamaan musiikin soimaan lukijansa päässä.
12 Kyklooppi
Kyklooppi-episodin taide tai tiede on politiikka, ja politiikkaa Barney Kiernanin pubissa todella puhutaankin, erityisesti Home Rulesta ja Englannin sortopolitiikasta Irlantia kohtaan. Yksin Leopold Bloom, muukalainen omassa maassaan, edustaa anteeksiannon, pasifismin, yhteisymmärryksen ja rakkauden ihanteita. Kansalainen, Joycen episodin Kyklooppi, on yksisilmäinen juuri yhteiskunnallisilta käsityksiltään ja ajatuksiltaan, ja Bloom-Odysseus taistelee tätä vastaan sanansäilällä, ja palavan seipään sijasta suurikokoisella sikaarilla. Episodin tekniikka on gigantismi, ja tämä näyttäytyy toistuvasti luvun kerronnan keskeyttävissä yleviä tekstilajeja parodioivissa jaksoissa. Homeroksen Kykloopin nimi Polyfemos merkitsi kirjaimellisesti moniäänistä, mutta Joycen jakso on nimenomaan tekstuaalinen, tai intertekstuaalinen. Esimerkiksi, kun Joe Hynes tarjoaa kaikille kierroksen Guinnessia, episodin teksti puhkeaa keskiaikaisen romanssin parodiaan: ”Terence O’Ryan kuuli häntä ja tuotapikaa kiidätti hänelle kristallimaljan täynnä vaahtoavaa mustaa olutta, jota jalot kaksoisveljet Tappiveagh ja Tappardilaun väsymättä panevat jumalaisissa olutsammioissaan, taitavat kuin kuolemattoman Ledan pojat”.
13 Nausikaa
Nausikaa-jakson ensimmäisessa osassa kuvataan Gerty McDowellia istumassa Sandymount Strandin kallioilla. Kieli on romanttisten roskakirjojen, mainosten ja naistenlehtien teennäisen kohotettua kieltä, ja siinä Bloom nähdään Gertyn silmin tummana, mysteerisenä riutuvana sankarina. Toisessa osassa palataan Bloomin ajatuksenvirtaan, puhutaan suorasukaisesti hänen onanoinnistaan, ja nähdään Gerty Bloomin silmin arkisessa valossa. Gertyä on perinteisesti pidetty varsin epämiellyttävänä hahmona, ja Joycen suhdetta naisiin on pidetty jakson kirjoittamisen takia alentuvana, mutta on hyvä muistaa mitä Joyce sanoi Arthur Powerille, kun tämä kysyi mitä Bloomin ja Gertyn välillä todella tapahtui: ”Mitään ei tapahtunut heidän välillään. Kaikki oli Bloomin mielikuvitusta.” Emme oikeastaan koskaan näe Gertyn pään sisään, samoin kuin kuvittelemme näkevämme Bloomin pään sisään. Gerty nähdään aina kliseisen naistenlehtien ja harlekiinikirjojen naiskuvaston läpi.
14 Auringon härät
Auringon härät –episodissa Leopold Bloom saapuu synnytyssairaalaan kyselemään rouva Purefoyn vointia ja synnytyksen edistymistä, päätyy lääketieteen kandidaattien ryyppäjäisiin, joissa on paikalla myös Stephen Dedalus, ja lopulta, synnytyksen tapahduttua, lähtee heidän kanssaan baariin. Juuri mitään luvussa ei tapahdu, mutta kerrontatekniikan tasolla se seuraa englanninkielisen proosan ”sikiökehitystä” muinaisenglannista ja keskienglannista Shakespearen aikoihin, ja lopulta nykykieleen, slangiin ja humaltuneeseen sammallukseen. Joyce vielä selventää kirjeissään: ”Bloom on siittiösolu, sairaala on kohtu, hoitaja on munasolu, Stephen on alkio. Korkealentoista, vai mitä?” Epäselväksi jää, oliko Joycen tarkoitus osoittaa jonkinlaista kehitystä alkuenglannista Sterneen ja Dickensiin, jonka huippuna olisi kapakoiden puhe ja hurmoshenkinen uskonnollinen puhe, vai oliko hänen tarkoituksenaan järjestelmällisesti teurastaa kaikki nämä tyylit, kuten Auringonjumalan karja Homeroksen Odysseiassa, jonkin uuden (mahdollisesti oman Ulysseksensa) tieltä?
15 Kirke
Kirke-episodissa Leopold Bloom seuraa Stephen Dedalusta Dublinin punaisten lyhtyjen alueelle, missä he joutuvat sekoilevaan ja surrealistiseen tapahtumavyöryyn bordellissa. Episodi on kirjoitettu näyttämömuotoon, mutta tapahtumat ovat unen ja harhan kaltaisia, täynnä hahmojen toiveiden, pelkojen ja tukahdutettujen muistojen ilmentymiä. Bloom kokee sarjan absurdeja kohtauksia, joissa hänen pelkonsa ja salaiset halunsa korostuvat, ja häntä milloin nöyryytetään, milloin nöyrästi palvotaan. Stephen puolestaan kokee visioita omasta syyllisyydentunteestaan ja kapinoinnistaan ja joissa hän näkee myös äitinsä haamun. Lopulta lasit särkyvät, Stephen joutuu tappeluun, minkä jälkeen Bloom vie hänet turvaan. Episodissa Joycen kerrontatekniikka muuttuu hallusinaatioiksi irvokkaassa Walpurgisnachtissa, joka tuo pintaan hahmojen psyyken syvimmät kerrokset. Odysseian Kirke-jaksossa Kirke-noita muutti miehet sioiksi: tässä ihmisluonto paljastuu kaaosmaisessa ja hallitsemattomassa muodossa.
III Nostos
16 Eumaios
Odysseus saapuu kotiin Ithacaan. Kerjäläiseksi naamioitunut Odysseus tapaa poikansa Telemakhoksen vanhan uskollisen sikopaimenensa Eumaioksen katon alla. Suojellakseen vielä toistaiseksi oikeaa identiteettiään, Odysseus vahvistaa valepukuaan kertomalla Eumaiokselle mielikuvituksellisia valheita, joita tämä ei uskalla suoraan kiistää. Ulysseksen Eumaios-jaksossa, jossa herra Bloom taluttaa huonovointisen Stephen Dedaluksen ryyppyillan jälkeen vossikkakatokseen kahville ja sämpylälle, herra Bloom ei olekaan Homeroksen Odysseuksen vastine, tai ainakin jaksossa esiintyy ilmeisempi vale-Odysseus: vanha merimies, joka kertoo mielikuvituksellisia, miltei varmoja valheita matkoiltaan. Episodin kerrontatekniikka pakottaa lukijan kuitenkin epäilemään jopa varmaa valhetta, ja hänen on lopulta pakko todeta, Leopold Bloomin lailla, että ”oli täysin mahdollisuuksien rajoissa, ettei kaikki ollut kokonaan keksittyä, vaikka ensi näkemältä ei ollutkaan varsin todennäköistä että tuo hörönlörö, jota hän rinnastaan lohkoi, olisi ollut tiukasti ottaen jumalansanaa.”
17 Ithaka
Ithaka-jaksossa Leopold Bloom ja Stephen Dedalus saapuvat yhdessä Bloomin kotiin, missä he käyvät syvällistä ja älyllistä keskustelua. Jakson rakenne muistuttaa Katekismuksen kysymyksiin ja vastauksiin perustuvaa muotoa. Bloom toimii isällisenä hahmona, joka opastaa nuorempaa Stephenia ja jakaa elämänviisauksiaan. Keskustelu käsittelee monia teemoja, identiteettiä, kulttuuria, filosofiaa ja elämää itsessään. Joycen kerrontatyyli pilkkaa analyyttisyyteen ja loogisuuteen pyrkiviä teologian ja tieteen kieliä. Ithakan symboliikka viittaa sekä kotiin että identiteetin löytämiseen. Homeroksen Odysseiassa Ithaka on koti josta sankari Odysseus lähti matkalleen, ja jossa vuosien jälkeen isä ja poika kohtaavat jälleen.
18 Penelope
Ulysseksen viimeisen sanan saa Poldyn vaimo Molly. Leopold Bloom makaa sängyssään, mutta hänen vaimonsa Molly Bloom on herännyt. Penelope-episodi on Joycen mestariteos, joka koostuu yhdestä ainoasta, lähes neljänkymmenen sivun mittaisesta monologista, joka on Mollyn ajatustenvirtaa. Mollyin ajatukset vaihtelevat hänen muisteluistaan ja unelmoinnistaan aina seksuaalisiin haluihin ja tuntemuksiin, ja hänen kerrontansa on täynnä toistoa, kielikuvia ja ajatusten keskeytyksiä, mikä luo tunnistettavan ja elävän vaikutelman. Molly Bloom on monella tapaa Joycen romaanin elävin hahmo. Jakso tutkii naisellisuuden, seksuaalisuuden, uskollisuuden ja petoksen teemoja, ja se haastaa perinteiset sukupuoliroolit. Romaanin kuuluisat ja kauniit viimeiset sanat ” and yes I said yes I will Yes” saavat mahdollisen toisen tulkinnan Joycen kirjeestä ystävälleen Frank Budgenille, jonka mukaan Mollyn monologissa toistuvat sanat ’because’, ’bottom’ ja ’yes’ ilmaisevat merkityksiä ’tissit’, ’pylly’ ja ’kohtu’.
Lisää luettavaa suomeksi
Niskanen, Lauri (2019). Näin James Joycen tekstit ovat kääntyneet suomeksi. https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/hear-hear-eli-kuulkaahan-kuulkaahan-nain-james-joycen-tekstit-ovat-kaantyneet-suomeksi/?shared=1081554-3674bd07-1
Riikonen, H. K. 1985. James Joycen Odysseus – Kielen ja kerronnan sokkelo. Helsinki: Gaudeamus.
Kirjoittanut Lauri A. Niskanen